KOSMOSKALEVALA
Taiteen moniottelija Janne Nummela julkaisee Kosmoskalevala-nimisen ääniteoksen, jonka elektronisissa äänimaisemissa on kuultavissa taiteilijan aiemmasta tuotannosta tuttu kokeilunhalu lyyrisiseen ja polyfoniseen abstraktioon. Kosmoskalevala on omaleimainen äänitaideulottuvuus, jossa 2010 –luvun äänimaisema sommitellaan euklidisten polyrytmien avulla ennen kuulumattomaan järjestykseen. Kahden tunnin kestoinen kokonaisuus sisältää kaksikymmentäkuusi teeman ympärillä varioivaa kappaletta, joista jokainen tuo näkökulman tai tunnelman neuroeeppiseen kokonaisuuteen.
Mediataiteilija Sirpa Jokinen luonnehtii teosta seuraavasti: “Se kuullosti välillä atonaaliselta musiikilta, etniseltä musiikilta, jazzilta, jollain tavalla gamelanilta (soundi oli g. mutta ei rytmisesti), elektroniselta ja ambient musiikilta olematta mitään niistä. Kollaasia oli varmasti ja pidin sen epätasarytmisyydestä ja kerroksellisuudesta. Minusta tämän suurin anti on sen vaihteleva rytmi. Se ei kuullosta intialaiselta karnaattiselta musiikilta, mutta tuo mieleen sen monimutkaisen rytmin. Tämä on kyllä selvästi oma itsenäinen taideteos. Lämminsävyinen. Teoksessa käytetyt synteettiset soitinäänet eivät ole niin karaktäärisiä kuin akustiset, mutta se ei ole huono asia, vaan tekee liikkeen tajunnanvirtamaiseksi.”
Janne Nummela (s. 1973) on neljä runokokoelmaa julkaissut hausjärveläinen monitaiteilija. Esikoisrunokokoelma Lyhyellä matkalla ohuesti jäätyneen meren yli (poEsia, 2006) oli ensimmäinen suomalainen runoteos, jossa hyödynnettiin laajasti internetin hakukoneita. Kolmannessa kokoelmassa Medusareaktorit (ntamo, 2009) suomalainen runous löysi science fictionin. Viimeisin teos Ensyklopedia (yhdessä Jukka Viikilän ja Tommi Nuopposen kanssa, Poesia 2011) on runon, esseekokoelman ja tietosanakirjan välimaastoon asettuva ensyklopediseen aakkoskehään kirjoitettu kollektiivinen sanataideteos. Ensyklopedia oli ilmestymisensä jälkeen arvostelumenestys ja myös parin viime vuoden myydyimpiä runokirjoja Suomessa. Teos sai Mahdollisen Kirjallisuuden Seuran parhaan kotimaisen proosateoksen palkinnon vuonna 2011.
